Kohtuuton mehuvero
Aitojen marjojen ja hedelmien käytöstä mehuissa rangaistaan korkeammalla verolla
Esimerkki:
Makeuttamattomassa appelsiineista puristetussa luomutäysmehussa on verouudistuksen jälkeen reilusti yli tuplasti veroa verrattuna keinomakeuttajilla makeutettuun light kola -virvoitusjuomaan. Vastaavaa verokohtelu ei ole käytössä missään muussa EU‑maassa.
Mehut eroavat virvoitusjuomista juuri siten, että mehuissa käytetään pääsääntöisesti aitoja raaka-aineita eli marjoja ja hedelmiä.
Jos tuotteessa on enemmän kuin 0,5 % sokeria, siitä maksetaan nykyisin virvoitusjuomaveroa jo 32 senttiä/litra. Jos taas tuote on sokeriton (alle 0,5 % sokeria), veroa maksetaan vähemmän eli 13 senttiä/litra.
Laki rokottaa siis juuri aitojen marjojen ja hedelmien käyttöä juomissa, sillä hedelmissä, marjoissa ja täysmehuissa on aina luontaista sokeria yli 0,5 %.
Virvoitusjuomaveron tarkoitus on ollut hillitä limsojen kulutusta, eikä esim. aamupalalla nautittujen appelsiineista ja omenoista tehtyjen täysmehujen kulutusta.
Nyt toteutettu veromuutos kyseenalaistaa kuluttajien pyrkimyksen luonnollisten elintarvikkeiden käyttöön ja tukee keinotekoisten juomien myynnin kasvua.
Monessa EU-maassa hedelmä-, marja- ja kasvismehuista ei kanneta veroa. Suomi on ainoa maa EU:ssa, jossa makeuttamattomissa 100% täysmehuissa on valmistevero.
Mehuista ja marjakeitoista maksetaan virvoitusjuomaveroa
Alun perin virvoitusjuomavero tuli käyttöön hillitsemään virvoitusjuomien kulutusta. Valtio halusi myös korvauksia sokeristen limsojen terveyshaitoista.
Nykyisin tämä "haittavero" koskee myös 100‑prosenttisia täysmehuja, mehujuomia, mehutiivisteitä, smoothieita sekä marjakeittoja. Onkin siis harhaanjohtavaa käyttää nimitystä virvoitusjuomavero.
Koska virvoitusjuomaveron maksaa tuotteen valmistaja, kauppa laskee oman katteensa virvoitusjuomaverollisesta hinnasta.
Virvoitusjuomaverosta maksetaan lisäksi myös arvonlisäveroa. Täten virvoitusjuomaveron kuluttajahintaa korottava vaikutus on selvästi suurempi kuin itse vero.
Miksi sokeria verotetaan vain joissakin tuotteissa?
Kuusi suosituinta juomaa Suomessa ovat vesi, kahvi, maito, olut, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Tulilinjalle joutuneet mehut ovat verrattain pieni tuoteryhmä myös suomalaisten sokerinsaannin kannalta. Kahvia nautitaan vuodessa n. 178 litraa, maitojuomia n. 129 litraa ja jogurtteja n. 24 kiloa per henkilö, kun taas täysmehuja juodaan vain noin 14 litraa.
Suomalaisten makeuttamattomista 100 % täysmehuista saama sokerimäärä on siis monin verroin alhaisempi kuin vaikkapa maitojuomista saatu sokeri. Täysmehuissa on kuitenkin virvoitusjuomaveroa 32 snt/l, kun taas maidossa, kahvissa jms. ei ole veroa lainkaan.
Vuonna 2017 virvoitusjuomaveron piiristä poistettiin maustamattomat kasvispohjaiset maitoa korvaavat juomat, kuten soija- ja kaurajuomat. Marja- ja hedelmäjuomat ovat hyvin samankaltaisia kuin veron piiristä vapautetut juomat, mutta niitä verotetaan kuitenkin ankarasti.
Sokerinsaantiin liittyvät verotusperusteet tekevät virvoitusjuomaverosta kilpailua vääristävän, sillä veron kohdistaminen yhteen sokeria käyttävään elintarvikealaan suosii suoraan muuta sokeria käyttävää teollisuutta.
Itse sokerista ei Suomessa makseta erikseen veroa, eikä myöskään esim. jogurteista ja kekseistä, jotka sisältävät usein reilusti sokeria. Verotettaessa lisäveroilla vain kapeaa teollisuuden alaa ei voida samanaikaisesti puhua oikeudenmukaisesta verotuksesta.
Mehutiivisteissä maksetaan veroa hanavedestä!
Virvoitusjuomaveroa maksetaan laimennettavista mehuista koko laimennussuhteen osalta eli myös kotona lisättävästä hanavedestä.
Esim. 1,5 litrasta mehutiivistettä, jossa laimennussuhde on 1+3, maksetaan virvoitusjuomaveroa valmiin juomamäärän mukaisesti eli kuudesta litrasta. Käytännössä tämä tarkoittaa 6 litraa x 0,32 € + alv = 2,19 € virvoitusjuomaveroa/kannu, koska arvonlisäveroa maksetaan myös virvoitusjuomaverosta.
Tällöin 1,5 litran tiivistemehukannun kuluttajahinnassa on veroa jopa 52 prosenttia (virvoitusjuomavero + alv). Mikäli mukaan lasketaan vielä kaupan verosta saama kate, on veron vaikutus tuotteen hintaa lisäävästi jo yli 60 %.
Kotona laimennettavien tiivistemehujen käyttöä tulisi veronkorotusten sijaan päinvastoin suosia esim. ympäristövaikutusten näkökulmasta.
Tiivistemehuilla on monta hyvää valintakriteeriä:
- vähemmän logistisia kustannuksia ja kuljetuksia Suomen maanteillä
- vähäisempi pakkausmateriaalin tarve, kun tuote myydään tiivistetyssä muodossa
- ei kylmäsäilytyksen tarvetta
Verotuotto jää vähäiseksi mehujen osalta
Virvoitusjuomavero/litra
Virvoitusjuomaveroa on jo vuosien 2011-2020 aikana korotettu viiteen otteeseen, mikä on johtanut mehutuotteiden kuluttajahintojen selkeään nousuun ja mehutuotteiden myyntivolyymin laskuun.
Virvoitusjuomien kuluttajahintojen nousu on ollut selvästi maltillisempaa ja niiden myyntivolyymi on veronkorotuksia edeltävällä tasolla. Mehujen lähtöhinnat ovat edullisempia ja senttipohjainen korotus on suhteellisesti merkittävämpi kuin virvoitusjuomissa, joten myös kuluttajahintojen nousu on kovempaa mehuissa.
Mehutuotteiden volyymin lasku on ollut erittäin suurta, jopa -29 %, viimeisen 10 vuoden aikana. Näin ollen myös veronkorotusten kaavailtu verotuotto valtiolle on jäänyt vähäiseksi mehujen osalta, mutta yksittäisten mehualan yritysten kannalta verotaakka on kohtuuton.
Esimerkiksi Turussa mehuja valmistava Eckes‑Granini Finland Oy Ab maksoi yhteisöverojen lisäksi virvoitusjuomaveroa vuonna 2019 jo n. 23 miljoonaa euroa, joka on 39 % suhteutettuna liikevaihtoon ilman virvoitusjuomaveroa. Onko tämä kohtuullista, tasapuolista ja yritystoimintaa tukevaa verotusta?
Virvoitusjuomaveron vaikutus mehualan työllisyyteen
Useat virvoitusjuomaveron korotukset ovat selvästi nostaneet mehujen kuluttajahintoja ja vähentäneet mehutuotteiden myyntiä Suomessa.
Mehutuoteryhmän myyntivolyymin laskun seurauksena myös työllisyystilanne alalla on heikentynyt merkittävästi.
Esimerkiksi Turussa mehuja valmistavan Eckes‑Granini Finland Oy Ab:n henkilöstömäärä on vähentynyt virvoitusjuomaveron korotusten aikana -12 %. Määräaikaisen henkilöstön vähennys on vielä huomattavampaa eli -73 %.
Valmistevero on merkittävä lisätaakka kotimaisille yrityksille ja uhkana koko mehualan toiminnalle Suomessa.
Ehdotus veroratkaisusta, joka edesauttaa kasvisten käytön lisääntymistä
Kasvisteollisuutta edustavien yritysten ehdotus, joka pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen, on seuraavanlainen:
- vähintään 25 % kasviksia, hedelmiä tai marjoja sisältävät juomat vapautetaan virvoitusjuomaveron piiristä (tullinimikkeet 2009, 2106 ja 2202)
- lisäksi voidaan kirjata raja lisätyn sokerin maksimipitoisuudelle: hedelmä-, marja- ja muiden kasvispitoisten juomien lisätyn sokerin määrä olisi enintään 8 %
Ehdotuksen edut:
- hallitusohjelman linjausten mukainen
- tukee työllisyyttä haastavassa markkinatilanteessa
- on linjassa muiden eurooppalaisten valmisteveroratkaisujen kanssa
- ohjaa juomien kulutusta terveellisempiin kasviksia sisältäviin tuotteisiin
- lisää kasvisten kulutusta helpolla tavalla