Kohtuuton mehuvero

Kohtuuton mehuvero

Aitojen marjojen ja hedelmien käytöstä mehuissa rangaistaan korkeammalla verolla

Esimerkki:

Makeuttamattomassa appelsiineista puristetussa luomut√§ysmehussa on verouudistuksen j√§lkeen reilusti yli tuplasti veroa verrattuna keinomakeuttajilla makeutettuun light kola -virvoitusjuomaan. Vastaavaa verokohtelu ei ole k√§yt√∂ss√§ miss√§√§n muussa EU‚ÄĎmaassa.

Mehut eroavat virvoitusjuomista juuri siten, että mehuissa käytetään pääsääntöisesti aitoja raaka-aineita eli marjoja ja hedelmiä.

Jos tuotteessa on enemm√§n kuin 0,5 % sokeria, siit√§ maksetaan nykyisin virvoitusjuomaveroa jo 32 sentti√§/litra. Jos taas tuote on sokeriton (alle 0,5 % sokeria), veroa maksetaan v√§hemm√§n eli 13 sentti√§/litra.

Laki rokottaa siis juuri aitojen marjojen ja hedelmien k√§ytt√∂√§ juomissa, sill√§ hedelmiss√§, marjoissa ja t√§ysmehuissa on aina luontaista sokeria yli 0,5 %.

Virvoitusjuomaveron tarkoitus on ollut hillitä limsojen kulutusta, eikä esim. aamupalalla nautittujen appelsiineista ja omenoista tehtyjen täysmehujen kulutusta.

Nyt toteutettu veromuutos kyseenalaistaa kuluttajien pyrkimyksen luonnollisten elintarvikkeiden käyttöön ja tukee keinotekoisten juomien myynnin kasvua.

Monessa EU-maassa hedelmä-, marja- ja kasvismehuista ei kanneta veroa. Suomi on ainoa maa EU:ssa, jossa makeuttamattomissa 100% täysmehuissa on valmistevero.

« Takaisin

Mehuista ja marjakeitoista maksetaan virvoitusjuomaveroa

Alun perin virvoitusjuomavero tuli käyttöön hillitsemään virvoitusjuomien kulutusta. Valtio halusi myös korvauksia sokeristen limsojen terveyshaitoista.

Nykyisin t√§m√§ "haittavero" koskee my√∂s 100‑prosenttisia t√§ysmehuja, mehujuomia, mehutiivisteit√§, smoothieita sek√§ marjakeittoja. Onkin siis harhaanjohtavaa k√§ytt√§√§ nimityst√§ virvoitusjuomavero.

Koska virvoitusjuomaveron maksaa tuotteen valmistaja, kauppa laskee oman katteensa virvoitusjuomaverollisesta hinnasta.

Virvoitusjuomaverosta maksetaan lisäksi myös arvonlisäveroa. Täten virvoitusjuomaveron kuluttajahintaa korottava vaikutus on selvästi suurempi kuin itse vero.

« Takaisin

Miksi sokeria verotetaan vain joissakin tuotteissa?

Kuusi suosituinta juomaa Suomessa ovat vesi, kahvi, maito, olut, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Tulilinjalle joutuneet mehut ovat verrattain pieni tuoteryhmä myös suomalaisten sokerinsaannin kannalta. Kahvia nautitaan vuodessa n. 178 litraa, maitojuomia n. 129 litraa ja jogurtteja n. 24 kiloa per henkilö, kun taas täysmehuja juodaan vain noin 14 litraa.

Suomalaisten makeuttamattomista 100 % t√§ysmehuista saama sokerim√§√§r√§ on siis monin verroin alhaisempi kuin vaikkapa maitojuomista saatu sokeri. T√§ysmehuissa on kuitenkin virvoitusjuomaveroa 32 snt/l, kun taas maidossa, kahvissa jms. ei ole veroa lainkaan.

Vuonna 2017 virvoitusjuomaveron piiristä poistettiin maustamattomat kasvispohjaiset maitoa korvaavat juomat, kuten soija- ja kaurajuomat. Marja- ja hedelmäjuomat ovat hyvin samankaltaisia kuin veron piiristä vapautetut juomat, mutta niitä verotetaan kuitenkin ankarasti.

Sokerinsaantiin liittyvät verotusperusteet tekevät virvoitusjuomaverosta kilpailua vääristävän, sillä veron kohdistaminen yhteen sokeria käyttävään elintarvikealaan suosii suoraan muuta sokeria käyttävää teollisuutta.

Itse sokerista ei Suomessa makseta erikseen veroa, eikä myöskään esim. jogurteista ja kekseistä, jotka sisältävät usein reilusti sokeria. Verotettaessa lisäveroilla vain kapeaa teollisuuden alaa ei voida samanaikaisesti puhua oikeudenmukaisesta verotuksesta.

« Takaisin

Mehutiivisteissä maksetaan veroa hanavedestä!

Virvoitusjuomaveroa maksetaan laimennettavista mehuista koko laimennussuhteen osalta eli myös kotona lisättävästä hanavedestä.

Esim. 1,5 litrasta mehutiivistett√§, jossa laimennussuhde on 1+3, maksetaan virvoitusjuomaveroa valmiin juomam√§√§r√§n mukaisesti eli kuudesta litrasta. K√§yt√§nn√∂ss√§ t√§m√§ tarkoittaa 6 litraa x 0,32 ‚ā¨ + alv = 2,19 ‚ā¨ virvoitusjuomaveroa/kannu, koska arvonlis√§veroa maksetaan my√∂s virvoitusjuomaverosta.

T√§ll√∂in 1,5 litran tiivistemehukannun kuluttajahinnassa on veroa jopa 52 prosenttia (virvoitusjuomavero + alv). Mik√§li mukaan lasketaan viel√§ kaupan verosta saama kate, on veron vaikutus tuotteen hintaa lis√§√§v√§sti jo yli 60 %.

Kotona laimennettavien tiivistemehujen käyttöä tulisi veronkorotusten sijaan päinvastoin suosia esim. ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Tiivistemehuilla on monta hyvää valintakriteeriä:

  • v√§hemm√§n logistisia kustannuksia ja kuljetuksia Suomen maanteill√§
  • v√§h√§isempi pakkausmateriaalin tarve, kun tuote myyd√§√§n tiivistetyss√§ muodossa
  • ei kylm√§s√§ilytyksen tarvetta

« Takaisin

Verotuotto jää vähäiseksi mehujen osalta



2010
4,5 snt
2011
7,5 snt
2012
11 snt
2014
22 snt
11 snt
2019
27 snt
12 snt
2020
32 snt
13 snt
40
30
20
10
0
Virvoitusjuomavero/litra
Sokerittomat tuotteet
Virvoitusjuomavero/litra

Virvoitusjuomaveroa on jo vuosien 2011-2020 aikana korotettu viiteen otteeseen, mikä on johtanut mehutuotteiden kuluttajahintojen selkeään nousuun ja mehutuotteiden myyntivolyymin laskuun.

Virvoitusjuomien kuluttajahintojen nousu on ollut selvästi maltillisempaa ja niiden myyntivolyymi on veronkorotuksia edeltävällä tasolla. Mehujen lähtöhinnat ovat edullisempia ja senttipohjainen korotus on suhteellisesti merkittävämpi kuin virvoitusjuomissa, joten myös kuluttajahintojen nousu on kovempaa mehuissa.

Mehutuotteiden volyymin lasku on ollut eritt√§in suurta, jopa -29 %, viimeisen 10 vuoden aikana. N√§in ollen my√∂s veronkorotusten kaavailtu verotuotto valtiolle on j√§√§nyt v√§h√§iseksi mehujen osalta, mutta yksitt√§isten mehualan yritysten kannalta verotaakka on kohtuuton.

Esimerkiksi Turussa mehuja valmistava Eckes‚ÄĎGranini Finland Oy Ab maksoi yhteis√∂verojen lis√§ksi virvoitusjuomaveroa vuonna 2019 jo n. 23 miljoonaa euroa, joka on 39 % suhteutettuna liikevaihtoon ilman virvoitusjuomaveroa. Onko t√§m√§ kohtuullista, tasapuolista ja yritystoimintaa tukevaa verotusta?

« Takaisin

Virvoitusjuomaveron vaikutus mehualan työllisyyteen

Useat virvoitusjuomaveron korotukset ovat selvästi nostaneet mehujen kuluttajahintoja ja vähentäneet mehutuotteiden myyntiä Suomessa.

Mehutuoteryhmän myyntivolyymin laskun seurauksena myös työllisyystilanne alalla on heikentynyt merkittävästi.

Esimerkiksi Turussa mehuja valmistavan Eckes‚ÄĎGranini Finland Oy Ab:n henkil√∂st√∂m√§√§r√§ on v√§hentynyt virvoitusjuomaveron korotusten aikana -12 %. M√§√§r√§aikaisen henkil√∂st√∂n v√§hennys on viel√§ huomattavampaa eli -73 %.

Valmistevero on merkittävä lisätaakka kotimaisille yrityksille ja uhkana koko mehualan toiminnalle Suomessa.

« Takaisin

Ehdotus veroratkaisusta, joka edesauttaa kasvisten käytön lisääntymistä

Kasvisteollisuutta edustavien yritysten ehdotus, joka pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen, on seuraavanlainen:

  • v√§hint√§√§n 25 % kasviksia, hedelmi√§ tai marjoja sis√§lt√§v√§t juomat vapautetaan virvoitusjuomaveron piirist√§ (tullinimikkeet 2009, 2106 ja 2202)
  • lis√§ksi voidaan kirjata raja lis√§tyn sokerin maksimipitoisuudelle: hedelm√§-, marja- ja muiden kasvispitoisten juomien lis√§tyn sokerin m√§√§r√§ olisi enint√§√§n 8 %

Ehdotuksen edut:

  • hallitusohjelman linjausten mukainen
  • tukee tyoŐąllisyyttaŐą haastavassa markkinatilanteessa
  • on linjassa muiden eurooppalaisten valmisteveroratkaisujen kanssa
  • ohjaa juomien kulutusta terveellisempiin kasviksia sisaŐąltaŐąviin tuotteisiin
  • lisaŐąaŐą kasvisten kulutusta helpolla tavalla
« Takaisin